Kurikka, Suopolku, maaliskuu 2020

Lauantai, työt takana klo 14 ja mieli taas veti luontoon kuin tikanpojan puuhun... Siksipä kohde on lähimatkailussa. Tällä kertaa Kurikassa.

Suopolku joka erkanee niinistönjärven tiestä tuntui oikealta valinnalta. Ajatuksissa oli kevyt patikointi töiden jälkeen. No joo ....

Reittinä sinänsä kevyt mutta maastoltaan epätasainen , onhan kysymys suosta joka on jäätynyt. Niinhän sitä luulisi, ajatuksissa kävi tuosta jäätymisestä, kun jalka pulahti jossain välissä jääriitteen läpi....

Suo sinänsä upea todiste siitä että vielä on näitä koskemattomia luonnon upeita taideteoksia olemassa. Voisin kuvitella että kun suopursut kukkii on näkemisen ja kokemisen arvoinen.

Reitti oli viitoitettu 3,5 km mittaiseksi mutta reitistä voi kulkea vaikka kuinka pitkästi, tosin suon ympäri pääsee tuolla 3,5 km matkalla. Oma matka tällä kertaa noin 6 km.

Reitin jälkeen oli kiva päätyä leiripaikalle jossa oli nuotio jo valmiina koska paikalla oli paljon lapsiperheitä. Sinne pääsee autolla aivan ääreen ja jos vähänkään tulkitsin oikein, lapset joita siellä oli viihtyivät siellä oikein hyvin.
Leiripaikalla myös torni josta pääsee ihailemaan viereistä suota.

Itse reitti ei välttämättä sovi lapsille epätasaisuutensa vuoksi, mutta oli siellä ihmisiä kulkenut jo aiemminkin . Jos haluat ihailla suomalaista suomaisemaa aitiopaikalta niin tässä yksi vaihtoehto siihen.